THL on aina ollut ja on edelleen sitä mieltä, että rakennukset tulee suunnitella ja rakentaa hyvin, niitä pitää käyttää ja ylläpitää oikein ja niissä havaitut epäpuhtauslähteet ja vauriot tulee korjata ja oireilu pitää ottaa tosissaan. Tästä olemme viestineet ja tätä olemme tutkineet yli 30 vuotta.
Monet tekijät lisäävät kyselyillä mitattua oireilua
Oireilua ei selitä mikään yksittäinen tekijä: ei ilmanvaihto, sisäilman kosteus, käyttäjien huoli, työpaikan ilmapiiri tai epäpuhtauslähteet. Tämä on tieteellinen tosiasia ja tästä vallitsee yksimielisyys. Tätä ei kuitenkaan ole totuttu sanomaan julkisuudessa ääneen.
Samaan aikaan, kun pyrimme huolehtimaan, että rakennukset ovat kunnossa ja vakavasti oireilevat saavat hoitoa, muistakin oireiluun vaikuttavista tekijöistä on puhuttava ja oltava tietoisia. Tämän keskustelun tekee Suomessa tarpeelliseksi kolme keskeistä syytä:
- Suomessa käytetään kansainvälisesti katsoen erittäin paljon sisäilmakyselyjä.
Koettu oireilu on keskeisessä osassa, kun kunnat arvioivat, mikä rakennus korjataan ensimmäisenä. On kuitenkin havaittu, että oireilun avulla ei voida luotettavasti arvioida rakennuksen kuntoa, vaan se tulee tehdä ensisijaisesti teknisillä tutkimuksilla ja mittauksilla. Tällä hetkellä sisäilmakyselyjen tuloksia helposti ylitulkitaan.
Korjattavien rakennusten valinta on haastavaa. Jotta korjaukset suuntautuisivat vakavien terveysriskien kannalta tärkeimpiin kohteisiin, on tärkeää huomioida sisäilman epäpuhtauksien lisäksi muutkin tekijät, jotka vaikuttavat kyselyiden tuloksiin. Vastaavasti pitää huomioida teknisten tutkimusten rajoitukset. Jokainen tilanne on erilainen ja arvioitavaerikseen.
Keskeisenä tavoitteena on korjata rakennuksissa havaitut epäpuhtauslähteet ja vauriot, jotta voidaan ennaltaehkäistä ja vähentää niiden haitallisia terveysvaikutuksia. Korjauspäätösten tulee perustua ensisijaisesti tutkittuun tietoon rakennuksen kunnosta ja sisäilman laadusta.
- Monet suomalaiset kokevat sisäilmaan liittyvät riskit erittäin suurina.
Monet suomalaiset kokevat sisäilmaan liittyvät riskit erittäin suurina verrattuna tutkimuksissa havaittuihin terveyshaittoihin. Sisäilman terveysvaikutuksiin liittyy myös runsaasti väärinkäsityksiä. Tämä saattaa lisätä sisäilmaan liitettyä oireilua voimakkaastikin.
Jos herää epäily, että jonkun rakennuksen, esimerkiksi koulun, sisäilman laadussa on ongelmia, on ymmärrettävää, että vanhemmat huolestuvat ja vaativat lapsilleen turvallista koulua. Tilanne voi kärjistyä ristiriidaksi, jos taustalla vaikuttavat epäluottamus ja erimielisyydet sisäilman terveysvaikutuksista ja riskeistä.
Sisäilman epäpuhtaudet pitää selvittää ja niihin pitää puuttua viranomaisohjeiden mukaisesti, mutta tilanteen ratkaisu vaatii kuitenkin myös ihmisten kokemuksen huomioimista. Työterveyslaitoksen Marjaana Lahtinen on jo vuosikymmeniä korostanut, että viestintä ja luottamus ovat välttämätön osa sisäilmaan liittyvien ristiriitatilanteiden ratkaisua. Tätä ei usein huomioida riittävästi.
- Monet pelkäävät, että kosteus- ja homevaurioista voi aiheutua monikemikaaliherkkyyttä.
Monet suomalaiset ajattelevat, että kosteus- ja homevaurioista voi aiheutua ympäristöherkkyyttä, kuten monikemikaali- tai sähköherkkyyttä. Tämä käsitys on väärä.
Monikemikaali- ja sähköherkkiä on tutkittu runsaasti. Näissä tutkimuksissa on todettu, että koehenkilöiden oireet eivät aiheudu ympäristötekijöiden biologisista tai fysikaalisista vaikutuksista, vaan siitä, että henkilö kokee altistuvansa jollekin haitalliselle (nosebo-ilmiö). Taustalla on siis ehdollistumista, keskushermoston herkistymistä ja psykologiaa ja tällaisia tilanteita kutsutaan toiminnallisiksi oireiksi.
Pieni osa suomalaisista saa rakennuksissa vaikeita oireita, jotka eivät selity rakennusten epäpuhtauksilla. Tämän toteaminen ei luonnollisesti tarkoita, että rakennuksia, joissa on epäpuhtauksia, ei tarvitsisi korjata tai ihmisiä tulisi siedättää epäpuhtauksille.
Vaikeasta sisäilmaan liitetystä oireilusta kärsivän potilaan tulee hakeutua terveydenhuoltoon, jotta oireilun syyt ja mahdolliset taustalla olevat sairaudet voidaan selvittää. Diagnosoinnissa, hoidossa ja tuessa ei voi pelkästään keskittyä sisäilman epäpuhtauksiin, vaan on käytettävä parasta eri alojen lääketieteellistä asiantuntemusta. Hoitoa ja kuntoutusta kehitetään myös Kansallisessa sisäilma ja terveys ohjelmassa.
Asiat eivät ole mustavalkoisia
Jokainen rakennus ja jokainen ihminen on erilainen, eikä yhtä helppoa ratkaisua ole olemassa. Rakennusten epäpuhtaudet tulee ennaltaehkäistä ja korjata. Sisäilmaan liitetty oireilu ei kuitenkaan vähene eikä vakavasti oireilevat parane vain sisäilman epäpuhtauksien riskejä korostamalla ja niiden pitoisuuksien vähentämällä. Asiat eivät ole mustavalkoisia.
Lisätietoja
Sisäilmakyselyillä mitattuun oireiluun vaikuttavat monet tekijät
Thl.fi
Rakennuksen käyttäjien oireilu heijastaa huonosti sisäilman epäpuhtauksien määrää – oireita ei tule kuitenkaan vähätellä
Tiedote 18.2.2019, THL
THL tutki väestön käsityksiä sisäilmasta – ihmiset kokevat sisäilman riskit suurempina kuin ne tutkimustiedon perusteella ovat
Tiedote 30.10.2019, THL
Hyvä viestintä rakentaa luottamusta sisäilmaongelmissa
Blogikirjoitus 23.1.2020, Työterveyslaitos
Terve ihminen terveissä tiloissa: Kansallinen sisäilma ja terveys -ohjelma 2018 – 2028
Raportti. 2018. THL